panoraama:
kynttilänjalka 152kt

panoraama:
koski 1897
raskas 1480kt
kevyt 646kt

panoraama:
tammerkosken itäpuoli 1933 357kt

video:
hämeensillan koekuormitus 1929 2623 kt

hämeenkatu

[VANHA KESKUSTA] - [HÄMEENKATU PÄÄVÄYLÄKSI] - [LIITOKSISTA LÄHIÖIHIN]

Hämeenkatu pääväyläksi
Ilona Koivisto ja Tiina Tuulasvaara-Kaleva

Kosken itärannalle, Messukylään, kasvoi asemakaavaton, vailla mukavuuksia oleva teollisuustyöläisten esikaupunki. Juhannuskylän ja Kyttälän nk. numerotorpparit rakensivat pieniä asumuksiaan Hatanpään kartanolta vuokraamilleen tonteille, 1860-luvun puolivälissä alueella asui jo 2000 ihmistä. Kaupunki havitteli aluetta itselleen lisämaan, rautatien ja kosken vesivoiman vuoksi. Liitos toteutui vuonna 1877 ja se kolminkertaisti Tampereen pinta-alan. Alueen uudistaminen aloitettiin 1892, jolloin yli 2000 ihmistä häädettiin muualle. Hämeenkatua jatkettiin suoraan sillalta rautatieasemalle, vapaana kulkenut Ronganoja suljettiin ja vesijohdot sekä katuvalot asennettiin.

klikkaa klikkaa

Uusi asemakaava teki Hämeenkadusta pitkän ja leveän valtakadun. 1900-luvun alku oli keskustan rakentamisessa jugendin aikaa. Kotimaan kasvi- ja eläinkunta oli loputon lähde koristeiden aiheille, kansallisromantiikka kukoisti. Tampereen vaurastuneet kauppiaat kilpailivat komeiden asunto- ja liiketalojen rakennuttajina. Insinööritaitojen kehittyminen toi talonrakennukseen uusia menetelmiä ja sähkö mahdollisti hissit korkeutta kasvaviin taloihin.

Itsenäisyyden alun talojen tyyli noudatti ensin pelkistettyä klassisismia ja 1930-luvulta alkaen funktionalismia. Valoisuus, vapaa sommittelu ja tasakatot olivat tunnusomaisia ajan koristeista riisutuille taloille. Keskustan julkisista rakennuksista rautatieasema ja linja-autoasema ovat ajan tyylipuhtaita esimerkkejä.

klikkaa klikkaa klikkaa klikkaa, ohessa muistelu

Puistoja Tampereelle tehtiin kaunistuksen ohella tulipaloja estämään. Kaupungin Esplanadi eli Hämeenpuisto hahmottui suunnitelmissa jo 1830-luvulla. Kaupungin oman puutarhurin ja kaunistuskomitean tehtäväksi annettiin kaupungin ilmeen ja viihtyvyyden miettiminen. Puistokatujen lisäksi kosken itärannalle rakennettiin Koskipuisto 1890-luvulla. Veistokset, suihkulähteet ja vesikioskit toivat lisäviehätystä puistoihin. Lukuisten kesäisten katukahviloiden juuret ovat puistojen vesikioskeissa ja torien kahvikojuissa. "Hämpillä" käveleminen oli ennenkin kaupunkilaisten mieluisa harrastus. Pankit ja vakuutusyhtiöt keskittivät toimintaansa jo 1930-luvulta alkaen valtaväylälle, mutta 1980-luvulla niiden lukuisat konttorit valtasivat alaa Hämeenkadun erikoisliikkeiltä. Nykyään vapaa-ajanviettoon pääkadulla houkuttelevat lisääntyvät pubit, ravintolat ja pikaruokapaikat.

klikkaa klikkaa klikkaa klikkaa

klikkaa klikkaa

taaksepäinVanha keskusta Liitoksista lähiöihineteenpäin