pyynikki nostalgia

panoraama:
mältinranta
raskas 479kt
kevyt 202kt

[TAPAKULTTUURI] - [LIIKUNTAA] - [URHEILUSEURAT]
[MUSIIKKI] - [TEATTERI] - [KIRJALLISUUS] - [KUVATAIDE] - [HUVITUKSET]

Liikuntaa
Tiina Tuulasvaara-Kaleva

Heti kaupungin rajojen ulkopuolella alkoi metsäinen erämaa, jonka suojissa eläviä petoja ja muita metsäneläimiä eksyi usein kaduille vielä 1800-luvun lopullakin. Järvien ja metsien keskellä asuville kaupunkilaisille liikkuminen luonnossa oli ympärivuotista. Talvella kelkkailtiin, luisteltiin ja ensimmäisiä kisoja hiihdettiin Pyhäjärven jäällä vuonna 1888. Kilpailun mestarit esittelivät ennennäkemättömän hiihtotavan, kahdella sauvalla lykkimisen, ja saivat nopeasti muutkin innostumaan uudesta tyylistä. Kesäisin järvillä soudettiin lyhyemmät matkat, pitemmät taitettiin purjehtien tai höyrylaivoilla. Herrasväki huristeli jo 1900-luvun alussa huviloilleen moottoriveneillä. Loma-aikojen piteneminen ja ansiotason nousu mahdollistivat osalle kaupunkilaisista oman kesämökin johonkin läheisten järvien poukamista.

klikkaa, ohessa muistelu klikkaa klikkaa

Kaupungissa suosituin uimapaikka 1800-luvun lopussa oli Mustalahden Mammannokka. Lähellä sijaitsevissa tehtaissa laadittiin erikseen kielto työläisille mennä uimaan työajalla. Kaupunki rakennutti Palomäelle Pyhäjärven rantaan uimalaitoksen vuonna 1908, ja Näsijärven Rauhaniemessä avattiin kansankylpylä 1920-luvun lopussa. Kaupunkilaiset ottavat edelleenkin usein matot pyörän tarakalla mukaan rantaan ja pesevät ne uimapaikkojen yhteydessä olevilla laitureilla ja pesupaikoilla. Urakan jälkeen kelpaa lekotella rantahietikolla tai pulikoida vedessä auringon kuivatessa samalla mäntysuovalta tuoksuvia mattoja.

klikkaa klikkaa klikkaa

Kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta sijaitsee Pyynikin mäntymetsäinen harju, 70 hehtaarin puisto- ja virkistysalue. Jo 1860-luvulla siellä nautittiin kesäravintolan kuistilla kahvit, keilattiin, vietettiin laulujuhlia metsän keskelle tehdyllä lavalla tai ihailtiin Pyhäjärven maisemia näkötornista. Harjun rinteeseen tehtiin kelkka- ja suksimäki ja Pyynikille rakennettiin urheilukenttäkin.

klikkaa

Eri puolille Tamperetta rakennettiin urheilupaikkoja 1920-luvulta alkaen. Tammelan aidatulla kentällä palloiltiin kesällä ja luisteltiin talvella jo 1930-luvulla, Hippoksen radalla ravattiin kilpaa hevosilla. Kaupin metsään tuli kaupungin toinen, 100 hehtaarin laajuinen virkistys- ja liikunta-alue. Jääkiekkoilijoille tehtiin ensimmäinen tekojäärata Koulukadun kentälle vuonna 1957 ja maan ensimmäinen jäähalli nousi Hakametsään vuonna 1965. Seuraavana vuonna saatiin valmiiksi Ratinaan kaupungin stadion. Urheilupaikkoja rakennettiin myös lähiöihin; Kaukajärvelle tuli soutustadion, uima- ja jäähalleja rakennettiin Hervantaan sekä Tesomalle.

klikkaa, ohessa muistelu klikkaa klikkaa klikkaa, ohessa muistelu klikkaa

klikkaa klikkaa

taaksepäinTapakulttuuri Urheiluseurateteenpäin