[MURRE-ETUSIVU] - [PIIRTEITÄ] - [VANHAA MURRETTA] - [UUTTA MURRETTA] - [PAKINAT] - [TUTKIMUS] - [LINKIT]

HÄMÄLÄISMURTEIDEN JA TAMPEREEN MURTEEN PIIRTEITÄ

Hämäläismurteiden alue on laaja ja kielellisesti vaihteleva. Niinpä yhtenäisiä, vain hämäläismurteissa tavattavia kielen piirteitä ei ole. Siten suomen kielen murteiden joukossa hämäläismurteet voidaan määritellä vain kielteisesti: jos murre ei ole mitään muuta murretta, se on hämäläismurretta. Hämäläismurteiden vaihteleva luonne tulee esiin kahdella tavalla:

  • yhtäältä jossakin hämäläismurteiden alaryhmässä esiintyvä kielen piirre ei esiinny kaikissa hämäläismurteissa,
  • toisaalta jos piirre esiintyy kaikissa hämäläismurteissa, se esiintyy myös muualla Suomessa eli ei taaskaan ole vain hämäläinen.

Hämäläismurteiden äänne- ja muotopiirteitä

  1. Lyhyt vokaali tavuissa, joiden loppukonsonantti on h: pyhkiä, vahtera, hihna.
  2. Diftongit uo, yö ja ie avartuneet (nuari tyämiäs).

    Epilän Nahkatehtaan 'nuari tyämiäs' 1930-luvulla. vk Mauno Mannelin.

  3. Vokaaliyhtymien ea, eä ja oa, öä asemesta on pitkä vokaali (korkee, paljoo).
  4. Painottoman tavun i-loppuisen diftongin jälkikomponentin kato (annon : annot : anto).
  5. t on mukautunut sanan lopussa ja sanan sisälläkin seuraavan k:n tai p:n kaltaiseksi (mikkä ´mitkä´, pojak kuulee ´pojat kuulee´, suurep puut ´suuret puut´) .

    'Suurep puut' kaatuu 1930-luvulla. vk Matti Luhtala.

  6. Konsonantit ovat määräehdoin (ns. yleisgeminaatio) kahdentuneet: sannoo ´sanoo´, takkaa ´takaa´.
  7. Sanansisäiset n, m, l, r voineet kahdentua (viimme, koirra).
  8. Yleiskielen ts-yhtymän vastineena on aina tt (katton ´katson´).
  9. Yleiskielen d:n vastineena on omaperäisissä sanoissa l tai r (lahlen, lahren ´lahden´); vierassanoissa saattaa kuitenkin esiintyä d tai jopa t.
  10. k:n astevaihtelutyypit jallaat, märräät halloot.
  11. nk useimmiten ilman astevaihtelua (kenkä : kenkät).

    'Kenkät jalaassa'. vk Eino Bergius.

  12. 3. infinitiivin illatiivin tunnuksettomat muodot (huutaan).
  13. Pronominien taivutusmuodot toi : tota : tolle; noi : noita : noille.
  14. Hämäläismurteiden sanastopiirteitä

  15. Sellaiset pikapuhemuodot kuin ei tu ´ei tule´, en sa ´en sano´.
  16. hinen-loppuiset adjektiivit (kylmähinen, nälkähinen).
  17. Persoonapronominien monikkomuodot eräissä taivutusmuodoissa (meitin, meitille, teittiä).
  18. moise-vartaloisten pronominaalien sellaiset rinnakkaismuodot kuin esimerkiksi semmotten, tommottia.
  19. Rakenne panna + 2. infinitiivin instruktiivi käsky- ja kehotusmuotona (pas nyt tehren ´tee´, pankaas nym mennen ´menkää´.)

    'Pankaas nym mennen' Tampereelle keväällä 1918. vk Matti Luhtala.

    Tampereen murteen äänne- ja muotopiirteitä

  20. Välivokaalia esiintyy (talvella tai talavella).

    Vedenhakua Alarannasta 'talavella' 1900-luvun alussa. vk  Werner Mauritz Gestrin.

  21. Kaksois-l (ll) on i:mäinen, kun edellä on a, o tai u ja jäljessä i (kauppahal´l´issa), joskus myös yksinäis-l (ol´i). Tätä ilmiötä on myös Tampereen länsipuolisissa murteissa, mm. Tottijärvellä, Hämeenkyrössä, Viljakkalassa ja Ikaalisissa.

    'Kauppahal´l´issa' 1951. vk Pekka Kosonen.

  22. a voi ääntyä pyöreänä, vähän o:ta muistuttavana.
  23. n puuttuu monesti sanan lopusta.

    Tampereen murteen sanastopiirteitä

  24. Tampereella esiintyy usein persoonapronominien pikapuhemuotoja mää ja sää. Näitä muotoja myös pidetään hyvin tamperelaisina. Mää- ja sää-persoonapronominit eivät kuitenkaan ole olleet vanhastaan ominaisia Tampereen seudun hämäläismurteille. Niissä vallitsevina persoonapronomineina ovat olleet hämäläiseen tapaan minä ja sinä, painottomissa yhteyksissä myös ma ~ mä, sa ~ sä. Pronominien asut mää ja sää ovat vanhalta murrelevikiltään lounaissuomalaisia; lähinnä Tamperetta niitä on esiintynyt Ala-Satakunnan murteissa. Hämäläisiä minä (ma, mä) ja sinä (sa, sä) -pronomineja kuulee kuitenkin myös Tampereella.

    'Mää, mää täälä'. vk Matti Luhtala.

  25. Kaksois-l:n lyhentyminen eräissä sanoissa: kylä, täälä, siälä.
  26. ´Kuka´-, ´ketkä´-merkityksiset pronominit kekä, kekkä.

 

 
[ETUSIVU] - [PIIRTEITÄ] - [VANHAA MURRETTA] - [UUTTA MURRETTA] - [PAKINAT] - [TUTKIMUS] - [LINKIT]