Kari Aronpuro,
Galleria

Kuuntele taustaääntä [RUOTSIN KUNINKAAN ALAISUUDESSA] - [AUTONOMIAA VENÄJÄN ALAISUUDESSA] - [ITSENÄISYYS]

"Suomen Akselikaupunki"

Ruotsin kuninkaan alaisuudessa
Tiina Tuulasvaara-Kaleva

Euroopassa elettiin hyödyn aikakautta 1700-luvun lopulla ja teollisuus otti ensi askeliaan. Ruotsin kuningaskunnassa ajan uudistuksia otettiin innolla vastaan; maanviljelystä kehitettiin ja kaupunkeja perustettiin. Pappisäädyn edustaja Suomen maakunnasta, Lempäälän kirkkoherra Edner, teki Valtiopäiville 1771-1772 esityksen Tampereen kauppalan perustamiseksi. Nuori kuningas Kustaa III matkasi Suomeen kesällä 1775, jolloin hän allekirjoitti määräyksen kauppalan perustamisesta Tammerkosken länsirannalle. Kuningas kävi myös tulevan kauppalan alueella Hatanpään ja Tammerkosken kartanon omistajan vapaaherra Hans Henrik Boijen vieraana. Kesti useamman vuoden ennen kuin päästiin lopulliseen sopimukseen siitä, millä hinnalla Boije luovuttaisi Tammerkosken kartanon maat kruunulle. Lokakuun ensimmäisenä päivänä 1779 kuningas allekirjoitti Tampereen perustamisasiakirjan, siinä ei enää puhuttu kauppalasta vaan kaupungista.

klikkaa, ohessa muistelu klikkaa

Tamperetta hallittiin aluksi kuten maaseutua, johdossa olivat valtion virkamiehet: maaherra, kruununvouti ja nimismies. Ammattikuntalaitos oli uudessa kaupungissa kielletty, mutta asioita ajamaan ja maaherralle esittelemään kehittyi kaupungin vanhimpain kokoukset 1790-luvulla. Juoksevia asioita hoiti kaupungin palvelija, joka toimi mm. rumpalina, haastemiehenä ja maksujen kerääjänä. Kaupungin rahastonhoitajana toimi postimestari ja yleisen syyttäjän virkaa hoiti viskaali, joka valvoi myös kaupankäyntiä. Kaupunkia johtamaan palkattiin järjestysmies vuonna 1802 ja samalla päätettiin myös rakentaa raatihuone.

  Autonomiaa venäjän alaisuudessaeteenpäin